Kymmenvuotta , aika on mennyt nopeasti vaikka taaksepäin katsottuna siitä on jo kauan.

Meidän perheessä aika pysähtyi 14.4.99 kun castlewolf kennelin toinen perustaja kuoli . Kuolema oli odotettu vieras , mutta tuli silti liian pian.

Nenne virallisemmin Lars Henrik Wikström eli kokoajan täysillä eikä antanut sairauden elämään vaikuttaa.

Maaliskuussa olimme vielä tampereella näyttelyssä ja viikonloppu oli todella onnistunut. Nenne tapasi suurimman osan ystäviään vielä viimeisen kerran ja koska hotelli varaus oli mennyt sekaisin, niin tarjosivat meille sviitin saunalla.Mukana oli ystävätär Nina.

Tärkeimmät kiinnostuksen kohteet olivat perhe ja koirat.Sen jälkeen kun rakas harrastus jalkapallo ei enää onnistunut.

Nenne sai elää elämänsä kuten halusi, kotona rakkaittensa ja ystävien ympäröimänä. Vielä viimeisenä päivänä oli talotäynnä ystäviä.

Viimeisen keskustelun Nenne kävi ystävätär Riikan kanssa ja se  katkesi kesken. Enää ei auttanut apu ihmisten. Yksi elämä oli tullut tienpäähän.

Kuukausia kuoleman jälkeen löysin hyllyltä paperin, minulle tarkoitetun, oli varmasti vaatinut kovasti työtä se kirjoittaa ,koska amputoiduin sormin ei ole helppoa tekstiä saada aikaiseksi. Arkki sisälsi kaikkien koiriemme saamat tittelit ; tiesi,etten niitä muuten muistaisi.                     

                            

Nenne ja Lipa

Mieleen jäänyt lohduttava viimeinen tervehdys ;

Nenne oli ihminen, josta pidin hyvin paljon. Hän oli aina reilu ja ystävällinen, suoraselkäinen ja kaikinpuolin kunnollinen koiraihminen. Nennen kaltaisia ei enää nykypäivänä näe monia.

Olen hyvin surullinen Nennen poismenosta, mutta kuitenkin olen hyvin iloinen,että minulla oli onni tutustua Nennen kaltaiseen ihmiseen.

Kaiken surun keskellä voit iloita siitä,että Sinulla oli onni elää pitkä elämä Nennen kanssa. Ne hyvät vuodet ovat Sinulle kallisarvoisia ja ainutlaatuisia muistoja.

Nennen muistoa kunnioittaen

Soile Bister